Stoan galleriaa ylläpitää Helsingin kulttuurikeskus

Stoa rakennettiin Helsingin kulttuurikeskuksen ensimmäisenä aluetalona, silloin nimenä oli Itäkeskuksen monitoimitalo. Taloon haluttiin esityssalien sekä kirjaston ja työväenopiston lisäksi näyttelytiloja. Stoa avasi ovensa yleisölle syksyllä 1984 ja galleria on ollut Stoassa koko sen kolmikymmenvuotisen historian ajan. Stoan galleria on valoisa, matalan kynnyksen galleria, johon sopivat etenkin installaatiomaiset isot näyttelyt. Gallerian toinen kerros soveltuu hyvin myös työpajatilaksi, ja näyttelyiden yhteydessä järjestetäänkin paljon koululais- ja yleisötyöpajoja.

niittyateljee,-päädystä
Galleriassa on talon toimijoiden vuosittaisten näyttelyiden lisäksi ammattitaiteilijoiden näyttelyitä, jotka valitaan sen mukaan, miten ne sopivat tilaan ja alueelle ylipäätään sekä kauden esitysten tematiikkaan. Ne hakemukset, joissa on etukäteen huomioitu mahdollinen yleisötyö ja alueen erityispiirteet nousevat monesti positiivisesti esille valintavaiheessa. Näyttelyvalinnassa ja –suunnittelussa on mukana Stoan johtaja Riitta Aarniokoski sekä Stoan muu henkilökunta.

Stoassa käy kaikenlaisia ihmisiä, erikielisiä ja –ikäisiä. Stoa on vilkas talo. Kävijämäärä vuosittain on noin 600 000 ihmistä, joista moni poikkeaa galleriassa kirjastokäyntinsä tai työvistuntinsa yhteydessä.

niittyateljee,-detalji-korva
4.3. on Stoan historian ensimmäinen galleriakeskiviikko, jossa Stoa tarjoaa kahta erillistä, kaikille avointa työpajaa. Outi Markkasen Niittyateljee-näyttelyyn liittyy Salainen puutarha –työpaja (klo 16-19), jossa rakennetaan yhdessä laatikkoon oma tila, salainen puutarha. Parvigallerian Sivuvalon näyttelyssä pääsee luomaan puhuvaa erikielistä mattoa Sanojen suojatie –työpajassa (klo 18-20), joka on myös osa monikielisyyttä juhlivaa Satakielikuukautta. ”Halusimme näyttää, että idässäkin on vilkasta näyttelytoimintaa.” sanoo koordinoinnista vastaava Stoan tuottaja Petra Hannus.